Olen luonut uuden blogin bogspot-palvelimelle eli Maatiaismuori seikkailee nyt täällä http://suakkuna.blogspot.fi/

Blogini päivityksessä on ollut pakollinen loma. Palveluntarjoajan (vuodatus.net) isojen ongelmien takia etsiskelen uutta fooruumia. Maatiaismuorin kuvat vuodesta 2009 lähtien ovat kadonneet eli suurin osa jutuistani on mennyt taivaan tuuliin. Tietysti kuvatiedostot ja tekstit ovat tallella jossain muodossa omilla koneillani, mutta niiden kokoaminen olisi liian suuri urakka.
Kunhan olen saanut muutettua tavarani Kontioniemestä Kolille, alan selvitellä, miten jatkan blogiani. Laitan tänne sitten tietoa.
Kesä on ollut vauhdikas. Tein unohtumattoman matkan Vienan Karjalaan ja Paanajärven kansallispuistoon. Minusta on tullut tuplamummi. Peetu sai pikkuveljen, Hugon. Kaikki kuusi tipua ovat kasvaneet. Viisi on kukkoa ja vain yksi kana. Muutkin Kortelahden eläimet voivat hyvin. Porokoiranalku Mansi-mansikkainen on edelleen ilonani.
Iloista loppukesää!

Tänä aamuna kun menin kanalaan, siellä oli tälläinen ihanuus
                        

                        
Anna-Liisa oli hautonut munia tunnollisesti noin 20 vuorokautta.
                        
Montas näitä onkaan?
                        
Kuusi eli kaikista munista oli kuoriutunut virkeä poikanen.
                        
 Anna-Liisa ja tiput saavat asua kanalassa. Kukko ja muut kanat saivat muuttaa ulkoaitaukseen, jonne laittelin niille koppeja suojaksi. Eiköhän horniolaiset pärjää.
Mukavaa, että tiput kuoriutuivat ennen matkaani. Ystäväni Pike tulee kotimieheksi, kun lähden viikoksi näihin maisemiin http://www.suakkuna.net/suakkunoita/paanajarvi2010.html ja myös Vienan kyliin.
Tapaamisiin reilun viikon kuluttua!

                         
Mansi tarkoittaa mansikkaa. Pikkuinen onnenpipari Mansi on minun ilontuojani, kesämansikkani.
                         
Paras vimmauskaveri on Liinu-kissa. Hyvin noeasti Mansi oppi, että ihmisen kanssa ei riehuta eikä roikuta housunlahkeissa.
                        
Liinus-kollipoika on ollut viiikon verran hoidossa. Liinuksen kanssa leikit ovat vielä rajummat. Mansi ihmettelee Liinuksen valjaita. On se itsekin käynyt pari kertaa jo hihnalenkillä. Emon vieressä kulku on sujunut ongelmitta.
                        
Pannan laitoin eka kerran kaulaan, kun tuli jännittäviä koiravieraita.
                       
Eikä Mansi sitä huomannutkaan, koska kulki tärkeänä jätkäkoirien perässä.
                       
Raiku näyttää, että tästä voi juoda.
                       
Ja Aihki esittelee uimisen mallia.
                       
                         
                       
No pitihän Mansinkin kokeilla. Mutta kastuminen oli yllätys.
                       
Jehki-veli tuli kylään.
                      
Onni-iskä oli jäänyt kotiin lepäämään, mutta mukana oli Sulo-eno.
                     
Nyt oli Jehkin vuoro uittaa itsensä. Mansi muisti kastumisen ja riehui hiekalla.
                     

                     

                      

                     
Aamuisin käymme Mansin kanssa päästämässä kanat pihalle.

                      
                  
                     

Kanat ei oikein innostu Mansin leikeistä. Tästä tilanteesta kutsun aina Mansin pois ja hyvin se tottelee- toistaiseksi.

                      
Kävimme Mansin kanssa kahdestaan kotisuolla.
                      

                       

                       
Pennun silmin näen itsekin, miten monta ihmeellistä ja ihanaa asiaa maailmassa on.

                      

                         
Suomenhevosten työmestruuskisoissa näimme, miten sinnikäs ja monipuolinen hevosemme on. Jännittävissä kisoissa näin upeita hevosia, karheita hevosmiehiä, tomeria hevosnaisia ja reilua hevosmeininkiä.
                         
Tapahtuma avattiin Eero ja Sisko Perttusen musisoinnilla.
                         
Kisat aloitettiin juoksukokeella. Hevonen saa täydet viisi pistettä, jos juoksee kilometrin  vähintään 1,50 aikaan
                         
Suosikkini, 7 vuotias Pihan Alma juoksukokeessa. Se kantakirjattiin viisivuotiaana ensimmäisellä palkinnolla. Silloin se veti täydet kymmenen porrasta. Kesällä 2011 Alma oli varsalomalla.
                          
Nyt jännitimme sen kasvattajien Tiina ja Janne Kuosmasen kanssa, miten paljon Alma jaksaa vetää. Alman on valmentanut Matti Ahola Kouvolan seudun ammattiopistosta. Alma sai juoksukokeesta 3 pistettä.
                         
Käyntikokeessa hevosen pitää vetää 500 kg nettokuormaa. Jos kilometriaika on 7,5, hevonen saa täydet 6 pistettä. Toja siirtymässä käyntikokeeseen..
                        
Alma sai käynnistä 2 pistettä eli vasta 5 pistettä kasassa. Mutta ei hätää, koska tiesimme Alman vahvaksi vetäjäksi.
                        
Ohjelmassa oli oriiden vetokoe valtion orinäyttelyssä eli vetokoe vanhaan malliin Fordia vetäen. Kokeen selosti Ilmari Ojala.
                        
Ori Aarteen Aprik vetää Fordia, jossa on jarruihin yhdistetty vastusmittari. Ohjastajana Kauko Tuominen.

                       
Suomenhevoset esittivät katrillin pelimannimusiikin tahdissa.
                       

                       
Valjaat ja hevoset tutkittiin tarkasti.
                       
Sitä mitä isot edellä pienet perässä. Tyylikästä parityöskentelyä shettisvaljakolla.
                       
Terttu Peltonen toimi palkintolautakunnnan puheenjohtajana ja valvoi vetokoetta.
                       
Kisan aloitti Vokmarin Vappu, 6 v tamma. Se veti kaikkiaan 24 porrasta ja palkittiin kisan parhaana vetäjänä ollen koko kisan neljäs. Vappua ohjasti Matti Ahola. Vappu on Alman tallikaveri. Alma ja Vappu työskentelevät myös parina.
                       
                       
                       
Toja vetämässä, ohjastaa Juha Matti Pakarinen. Toja tuli kisassa kuudenneksi.
                        
Alma veti kevyesti kymmenen porrasta. Käännös ja lisää kuormaa...veto...valjaat suorastaan räjähtivät hevosen yltä.
                       
Minuutti oli liian lyhyt aika korjata valjaat. Vetokoe keskeytyi harmillisesti. Sisua ja voimaa jäi varstoon seuraavia koitoksia varten.
                       
17 vuotias ori Suikun Lukko on tehnyt jo uran juoksijana ja tavoitteli nyt työhevosmestaruutta. Ohjastajana Jarmo Korkeaniemi.
                      
Yleisö ja tuomaristo jännittää
                      
Suikun Lukko voitti koemasti kisan.  Hienon juoksijauran päälle viellä työhevosmestaruus. Siihen kykenee vain kestäväja monipuolinen suomenhevonen. Onneksi olkoon!
                     
Ensi vuonna taas tavataan!
Työmestruuskisoista lisää http://www.tyohevosmestaruus.fi/index.html