Osallistuin Kaamoskameran järjestämään pohjoisen luonnonvalokuvauksen symposiumiin Kuusamossa Oulangan kansallispuistossa. Luomoutuneena katselin Suomen huippukuvaajien aikaansaannoksia ja kuuntelin heidän tarinoitaan.
Perjantaina pääsin Olli Lamminsalon opastamana kuvaamaan piilokojusta.
Tulimme paikalle ennen auringonnousua. Olli asettelee valokuvamalleille palkkioita.
Maakotkakoiras kävi aamukymmeneltä lepuuttelupuullaan ja kiroili korpeille. Sille ei maistunut kettu eikä sika, vaan häipyi kanjoniin.
Lumituiskussa paikalle lensi käpytikkoja.
Ja koreita metsänemäntiä, kuukkeleita.
Närhiä
Etukäteen jännitin, miten jaksan olla pitkän päivän ahtaassa kopissa. Mutta aika hurahti siivillä. Oli upeaa päästä seuraamaan lintujen touhuja niitä häiritsemättä.
Tummat pilvet, tuuli ja aurinko loivat tunnelmaa: Tuleeko maakotka vielä uudelleen?
Ensin tuli naaras
Pariskunnalla on yhteistä ilmalentoa takana jo ainakin kymmenen vuotta.
Koiras käväisi sianruholla ja läksi sitten omille saalistusmatkoilleen.
Pikkulinnut eivät korpitaivaan kuningasparista häiriintyneet.
Jos olen oppinut oikein, vasemmalla lapintiainen oikealla hömötiainen.
Auringon laskiessa kömmimme kojusta.
Kuljimme sinisessä hetkessä alas vaaralta.
Seuraavana päivänä tutustuin tuttavallisiin koskikaroihin. Kun valo loppui, opiskelimme kuvankäsittelyä, katselimme kuvia ja keskustelimme.
Sunnuntaina tein aamukävelyn Kiutakönkäälle.
Koskenkohinaa Myllykoskella
Auringon saattelemana kotia kohti
Kommentit