Ystäväni soittaa minulle ja kysyy, mitä kuuluu. Minusta tuntuu, että minulla on valtavasti kerrottavaa. Mutta sitten huomaan, että oikeastaan ei ole tapahtunut mitään mainittavaa. Tai paljonkin, mutta pääni sisässä ja sydämessäni. Sitä on vaikea selittää ystävälle, joka trampoloi hektisen työelämän ja ristiriitaisen perhe-elämän välillä, ryntäilee harrastuksiin ja kiirehtii lomalle. Ystäväni paratiisi on aina seuraavan nurkan takana.
Hän kertoo hiihtolomasuunnitelmistaan lentäen jonnekin etelän lämpöön. Minä kerron, kuinka aurinko paistoi tänään taas hieman korkeammalta ja vaaran rinne näytti erilaiselta.
Kahlasin takapihalle kuvaamaan maisemaa.
Yhtäkkiä kuulin takaani hiljaisen uhkaavan kirahduksen, joka muuttui epätoivoiseksi vikinäksi.
Polkuni oli osunut myyrän reitille ja perässäni kulkenut suuri hiljainen metsästäjä Hilla hyökkäsi. Minä käänsin kylmäverisesti kamerani satumaisemasta kohti murhapaikkaa. Seurasin objektiivin läpi käsi vakaana mutta sydän pamppaillen tappoa.
Illalla lähden Kohtuusklubiin, jossa professori Ari Lehtinen luennoi aiheesta: Kuluttamisen riippuvuuskierteet ja niiden katkaiseminen. Klubin kansalaisluennot jatkuvat koko kevään www.kohtuusvaarassa.com/
Kommentit